Metsän istuttaminen – kattava opas onnistuneeseen metsänuudistamiseen

Metsän uudistaminen

Metsän istuttaminen on yksi tärkeimmistä metsänuudistamisen vaiheista. Onnistunut istutus luo perustan terveelle, laadukkaalle ja tuottavalle metsälle jopa seuraaviksi 60–100 vuodeksi. Huolellisesti tehty metsänuudistaminen parantaa puuston kasvua, lisää metsän arvoa ja varmistaa, että metsä säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.

Olitpa yksityinen metsänomistaja tai hankkimassa urakoitsijaa metsän istutukseen, oikeilla työmenetelmillä voidaan merkittävästi parantaa taimien eloonjääntiä ja tulevaa kasvua.

Miksi metsän istuttaminen on tärkeää?

Päätehakkuun jälkeen metsänomistajan tavoitteena on saada kasvupaikaan uusi puusukupolvi mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin taimet alkavat kasvaa, sitä nopeammin metsä sitoo hiiltä, tuottaa puuta ja saavuttaa taloudellisen arvonsa.

Hyvin toteutettu metsänistutus tarjoaa useita etuja:

• • nopea metsän uudistuminen

• • tasainen taimikko

• • parempi puiden laatu

• • suurempi puuntuotos

• • parempi kilpailukyky ei haluttuja puulajeja vastaan

• • pienempi riski epäonnistuneelle uudistamiselle.

Istutus on erityisen suositeltava menetelmä silloin, kun halutaan kasvattaa kuusikkoa tai varmistaa tasainen männyn tai koivun taimikko.

Milloin metsä kannattaa istuttaa?

Suomessa metsän istutus tehdään tavallisesti keväällä touko–kesäkuussa. Keväällä maassa on runsaasti kosteutta, mikä auttaa taimia juurtumaan nopeasti.

Kesäistutus onnistuu hyvin, kun käytetään paakkutaimia ja huolehditaan taimien oikeasta säilytyksestä.

Myös syysistutus on mahdollinen erityisesti kuusen taimilla, kun maa on vielä sula eikä pitkä kuivajakso uhkaa taimien juurtumista.

Istutusta ei kannata tehdä erittäin kuivaan tai routaiseen maahan. 

Juhannusta on yleisesti pidetty takarajana, kun taimet tulisi saada maahan.

Elo-syyskuussa voi istuttaa kuusta ja koivua. Kuusen istutus onnistuu syyskuun puoleen väliin asti ja koivun elokuun loppuun. Tätä myöhäisemmässä istutuksessa puun juuret eivät ehdi juurtua ennen talvea.

Oikean puulajin valinta

Kasvupaikka määrittää pitkälti sen, mikä puulaji menestyy parhaiten.

Kuusen istutus

Kuusi soveltuu parhaiten:

• • tuoreille kankaille

• • lehtomaisille kankaille

• • ravinteikkaille maille.

Kuusi hyötyy hyvästä kosteudesta ja tasaisista kasvuolosuhteista. Se on Suomen yleisin istutuspuulaji.

Kuusen edut

• • hyvä puun laatu

• • korkea taloudellinen arvo

• • tasainen kasvu

• • soveltuu monille kasvupaikoille
  • halutuin puulaji tällä hetkellä puukaupassa

Männyn istutus

Mänty viihtyy:

• • kuivilla kankailla

• • kuivahkoilla kankailla

• • karummilla kivennäismailla

Mänty tarvitsee runsaasti valoa ja kestää kuivuutta kuusta paremmin.

Männyn edut

• • nopea alkuvaiheen kasvu

• • hyvä sopeutuminen karuille maille

• • korkea tukkipuun osuus oikein hoidettuna

Koivun istutus

Rauduskoivu soveltuu erityisesti:

• • ravinteikkaille kivennäismaille

• • entisille pelloille (ei kuitenkaan liian savisille maille)

• • reheville kasvupaikoille

Koivu kasvaa nopeasti ja tuottaa arvokasta lehtipuuta.

Maanmuokkaus ratkaisee onnistumisen

Ilman kunnollista maanmuokkausta taimien kasvu hidastuu ja kuolleisuus lisääntyy. Maanmuokkaus on istutuksen tärkein vaihe!

Maanmuokkauksen tavoitteena on:

• • vähentää pintakasvillisuuden kilpailua

• • parantaa maan lämpenemistä

• • lisätä ravinteiden saatavuutta

• • ehkäistä tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja

• • helpottaa istutustyötä.

Yleisimmät menetelmät ovat laikutus, mätästys ja äestys.

Mätästys

Mätästys on nykyisin yksi käytetyimmistä menetelmistä erityisesti kuusen istutuksessa.

Sen etuja ovat:

• • parempi kuivatus

• • lämpimämpi kasvualusta

• • parempi juuriston kehitys

• • pienempi tukkimiehentäiriski.

Laikutus

Laikutuksessa poistetaan pintakasvillisuus pieneltä alueelta.

Menetelmä soveltuu erityisesti:

• • kivennäismaille

• • kuivemmille kasvupaikoille

• • männyn istutukseen.

Taimien laatu vaikuttaa koko metsän tulevaisuuteen

Laadukkaat taimet ovat terveitä, hyväjuurisia ja oikein kasvatettuja.

Hyvä taimi:

• • on sopivan kokoinen

• • omaa vahvan juuripaakun

• • ei ole kuivunut

• • ei kärsi homeesta tai vaurioista.

Taimet tulee säilyttää ennen istutusta varjoisassa ja viileässä paikassa. Paakku ei saa kuivua missään vaiheessa.

Metsän istutuksen työvaiheet

Onnistunut istutus etenee seuraavasti.

1. Maanmuokkaus

Kasvupaikka valmistellaan taimille.

2. Taimien kuljetus

Taimet kuljetetaan työmaalle mahdollisimman nopeasti.

3. Taimien säilytys

Taimet pidetään kosteina ja suojassa auringolta. Avaa laatikota.

4. Istutus

Taimi asetetaan suoraan istutuskohtaan siten, että koko juuripaakku peittyy maahan. Taimi istutetaan n. 4 cm syvyyteen.

5. Tarkastus

Istutuksen jälkeen tarkastetaan, että taimet ovat suorassa ja riittävän syvällä.

Istutustiheys

Taimimäärä riippuu puulajista ja metsänomistajan tavoitteista.

Yleisiä suosituksia ovat:

• • Kuusi: noin 1 600–2 000 tainta/hehtaari

• • Mänty: noin 2 000–2 500 tainta/hehtaari

• • Koivu: noin 1 600–2 000 tainta/hehtaari

Liian harva taimikko vähentää puuntuotosta, kun taas liian tiheä lisää myöhempien hoitotöiden tarvetta.

Nykyään jätetään usein pieniä alueita istuttamatta kuusikoissa ja männiköissä ja odotetaan, että metsään syntyy luonnostaan koivua, sillä sekametsä pärjää paremmin tauteja ja tuholaisia vastaan kuin yhden puulajin metsät.

Taimikon hoito alkaa heti

Istutus ei yksin riitä onnistuneeseen metsänuudistamiseen.

Ensimmäisten vuosien aikana taimikko tarvitsee säännöllistä seurantaa.

Tärkeimpiä hoitotöitä ovat:

• • heinän torjunta

• • vesakon poistaminen

• • varhaisperkaus

• • taimikon harvennus.

Hyvin hoidettu taimikko kasvaa nopeammin ja tuottaa laadukkaampaa puuta.

Yleisimmät uhkat nuorelle metsälle

Tukkimiehentäi

Tukkimiehentäi voi tappaa suuren osan taimista erityisesti hakkuun jälkeisinä vuosina.

Riskiä voidaan pienentää:

• • oikealla maanmuokkauksella

• • käsitellyillä taimilla

• • oikealla istutusajankohdalla
  • jätetään mättään ja taimen reunalle vähintään 10 cm väli

Hirvet ja hirvieläimet

Hirvet syövät erityisesti männyn ja koivun taimia.

Tarvittaessa voidaan käyttää:

• • taimisuojia

• • karkotteita

• • hirvituhojen seurantaa

Myyrät

Myyrät voivat vahingoittaa taimien tyviä erityisesti runsaslumisina talvina.

Kannattaako metsän istutus tehdä itse vai käyttää ammattilaista?

Moni metsänomistaja istuttaa metsänsä itse, mutta yhä useampi käyttää metsänhoitopalveluja.

Ammattilaisen käyttäminen tarjoaa useita etuja:

• • nopea työn valmistuminen

• • oikea istutustiheys

• • hyvä työn laatu

• • kokemus erilaisista kasvupaikoista

• • vähemmän taimikuolleisuutta.

Laadukkaasti tehty istutus maksaa itsensä takaisin metsän paremman kasvun muodossa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka monta tainta hehtaarille istutetaan?

Yleensä 1 600–2 500 tainta puulajista ja kasvupaikasta riippuen.

Milloin istutus kannattaa tehdä?

Paras aika on keväällä maan sulettua. Myös alkukesä ja syksy voivat olla sopivia ajankohtia.

Kuinka syvälle taimi istutetaan?

Koko paakun tulee peittyä maahan. Taimi ei saa jäädä liian pintaan eikä liian syvälle.

Kuinka nopeasti taimikko alkaa kasvaa?

Kasvu alkaa heti juurtumisen jälkeen. Ensimmäiset vuodet ratkaisevat pitkälti taimikon kehityksen.

Milloin taimikko pitää hoitaa?

Ensimmäiset hoitotyöt tehdään yleensä 3–7 vuoden kuluessa istutuksesta kasvupaikasta riippuen.

Toinen hoitotyö tehdään n. 5 vuota tämän jälkeen, kun lehtipuu tai ei halutut puut alkavat tulla jälleen ohi kasvatettavasta puustosta.

Yhteenveto

Metsän istuttaminen on yksi tärkeimmistä investoinneista metsän tulevaisuuteen. Huolellinen maanmuokkaus, oikean puulajin valinta, laadukkaat taimet ja ammattitaitoinen istutus luovat perustan metsälle, joka kasvaa hyvin ja tuottaa arvoa vuosikymmenten ajan.

Onnistunut metsänuudistaminen ei pääty istutukseen. Taimikon säännöllinen seuranta ja oikea-aikaiset hoitotyöt varmistavat, että uusi metsä kehittyy terveeksi, elinvoimaiseksi ja tuottavaksi. Kun jokainen työvaihe tehdään huolellisesti, metsänomistaja voi luottaa siihen, että uudistettu metsä palvelee sekä taloudellisia että ekologisia tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen.